Yövaipatusta

Seela menee nykyään nukkumaan klo 20-21 ja herää klo 04.30-05.30 syömään. Aamusyötöllä vaihdan yövaipan kertakäyttövaippaan, koska syönnin jälkeen tulee aika usein kakka. Kakan jynssääminen kestosta ei vaan ole kivaa. Riisipaperista ei maitokakan kanssa ole mielestäni mainittavaa hyötyä. Yövaippaviritelmäni ovat melko muhkeita, mutta eipä ole tullut kertaakaan pisut läpi. Ainoa vahinko kävi, kun Seela alkoi täysin varoittamatta nukkua yön läpi ja isi oli illalla laittanut vaipaksi FuzziBunzin yhdenkoon vaipan. Toinen hama kävi, kun housuun jäi vahingossa illalla BumGeniuksen tasku. Vaipan imukyky tosin riitti ainakin sen yön tarpeisiin yksinään. Tyttö nukkuu niin sikeästi, että vaipan saa vaihdettua vaikka kesken unien, muutaman kerran niin onkin tullut tehtyä. Alla on pari kuvaa omista yövaippavirityksistäni. Tyttö on nuo pöksyissään melkoinen paketti, mutta ei se ainakaan nukkumista tunnu haittaavan.

Igu*Leen sisätäyttövaippa on kokonaan joustofroteeta, imuna on Flipin luomupuuvillainen iso taittoimu. Lisävarmistuksena kuorivaippaa vasten on mikrokuitufroteinen parikerroksinen imu. Päälle tulee Flip -kuorivaippa, joka tuli settinä tuon luomuimun kanssa. Flip on yhdenkoon kuori, mutta tuossa on tavaraa niin paljon, etten säätele sitä ollenkaan, nepitän vain vyötäröltä kiinni. Kuivaliina on mukana koska joustofrotee tuntuu ainakin minun näppeihini ikävän viileältä ja märältä pissaisena. Itse en ole vielä keksinyt miksi vaipan sisäpinta kannattaisi tehdä joustofroteesta, ainakaan yövaipan.

Flip kuori, jota vasten on kotimainen sudenkorentokuvioinen imu. En osaa sanoa valmistajaa, imu on ostettu kaverilta käytettynä. Sisävaippana on Made by Riinan joustofroteinen sisätäyttövaippa, jossa on peppua vasten kuivaliinakangas. Imuna käytän joko Flipin luomupuuvillaimua tai Myllymuksujen bambuhampputaittoa, sen mukaan kumpi sattuu käteen osumaan.

Vaaleanpunainen Flip -kuori, jota vasten nelikerroksinen Babykicks Hemparoo Joey-Bunz tiimaimu hampusta ja luomupuuvillasta. Peppua vasten tulee Flipin oma mikrokuituimu, jossa on kuivalta tuntuva polyestermokka peppua vasten. Sellainen tuntuma minulla on, että nuo isot mikrokuituimut imevät enemmän, tai ainakin nopeammin, kuin suurimmatkaan taittoimut.

Villahousuja meillä ei käytetä. Teollisesti valmistetaan kyllä herkkuja pöksyjä, esimerkiksi Babyidean vaippahousut ovat ihania. Käsityönä tehdyt hahtuvahousut ovat minun makuuni turhan paksuja ja - saako sen sanoa - usein aika rumia. Myös ajatus pissaisista villahousuista etoo, niitä kun ei voi koko ajan olla pesemässä. Lisäksi pestessä joutuu läträämään lanoliinin kanssa, jotta imevyys säilyy. Kokeilen villiksiä jos vaipat alkavat falskata, kun tyttö alkaa enemmmän liikkua unissaan. Muuten en villiksiin koske pitkällä tikullakaan. Ja näin siis meillä, tässä ja nyt.