Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Mustaa muotia

Puuvillatehtaalla Erkkilänkadulla on Black Modan tehtaanmyymälä. Löysin paikan puolivahingossa marraskuun lopussa. Puoti on piilossa sisäpihan peränurkassa. Yrityksen valmistamia tuotemerkkejä ovat mm. edulliset ja peruslaatuiset Ciraf, Mökö ja Pikkuset sekä vähän tyyriimmät Ratia ja Ivana Helsinki -lastenvaatteet. Kampanjoissa ja ysmyissä lastenvaatteita on tarjolla todella edullisesti. Eilisellä reissulla esillä oli paljon koon 60 cm vaatteita, mm. bodyja, puolipotkareita, potkareita 1-2 euroa/kpl. Ovat samoja vaatteita kuin äitiyspakkauksessa, pääosin kuitenkin eri kuosilla (tai sitten ne olivat tämän vuoden pakkauksen kuosilla, se ei ole vielä jaossa) Ratian raitabodyja sai myös pilkkahinnalla. Ivana Helsingin telttakuosi -vaatteiden vuoksi kuitenkin myymälässä käyn. Helmikuun ajan noitakin ihanuuksia on tarjolla noin puoleen hintaan verraten esim. markettien hintoihin.

Kastejuhlamuistelot

Kirjoitan tämän postauksen, jotta muistaisin mitä tuli tehtyä.

Kastetilaisuus pidettiin Aleksanterin kirkon kryptassa. Vieraita oli noin 20. Tälle määrälle pieni ja intiimi alasali toimi mielestäni mainiosti. Kryptassa on tiloiltaan pieni, mutta varustelultaan suuri keittiö, jossa on mm. kaksi isoa jääkaappia ja pakastin. Kahvinkeittiminä on kaksi tuplamokkamasteria. Kahvi- ja teeastiastot, kaikki ottimet ja jonkin verran tarjoilulautasia löytyy kaapeista. Isommille kakuille pitää varata omat tarjoiluastiat. Seurakunnalta voi lainata valkoisia pöytäliinoja hintaan 6 euroa/likaantunut. Emme vaihtaneet kahvittelupöytiin valkoisia liinoja, niissä olleet pellavakaitaliinat olivat mielestäni tarpeeksi juhlavat. Tarkoitus oli ottaa mukaan omat pöytäliinat tarjoilupöytään, mutta en missään vaiheessa ehtinyt silittää niitä. Käytimme omaa kynttilää, päänkuivausliinaa ja kastemaljaa, mutta nekin kaikki olisi saanut lainaksi. Kukat tilasin vaunulenkillä Ilves-Kukasta Itsenäsyydenkadulta. Mitään ohjeita en osannut tekijälle antaa. Parilla kympillä sain kuitenkin kivan näköisen kimpun, joka ilahdutti kotonakin vielä lähes viikon ajan.

Kastepöytä


Kakkujen koristelu jätettiin aamuun. Heräsin klo 9, aikaisemmin en jaksanut nousta yöhön venyneen voikkarikakkujen täytön vuoksi. Sain kyllä voileipäkakut koristeltua, mutta hiuksiani en ehtinyt laittaa, en myöskään meikata. Pikkusisko onneksi täytti ja koristeli täytekakut. Lähtötohinoissa jäin vielä tunikan helman lenkistä kiinni kenkäkaapin nuppiin...mummo pääsi ompeluhommiin.

Kastetilaisuus alkoi klo 14, mutta pääsimme tilaan vasta klo 13 edellisen varauksen takia. Tilan käyttö oli ilmaista viiden ensimmäisen tunnin ajan. Tunti paikkojen järjestelyyn ja päivänsankarin valmisteluun oli liian lyhyt aika, ainakin meille. Kannattaa varata pari tuntia, hössötys vähenee. Kaikkea ei myöskään kannata yrittää tehdä itse. Minä yritin. Voimat eivät loppuneet, mutta aika kylläkin.  Onneksi olin tajunnut että tarvitsemme kahvinkeittäjän tilaisuuteen. Ja ihana kylmäkkö meillä olikin - tarjottavat ilmestyivät pöytään nätisti aseteltuina ja kahvia oli koko ajan tarjolla. Koristelematta jääneet muffinssitkin hän ehti viimeistellä. Suosittelen lämpimästi vastaavaa menettelyä.

En muuten ollut ikinä kuullutkaan, ettei kastevettä saa kaataa viemäriin. Tuntui aika oudolta ajatukselta. Pienen painostuksen alla pakkasin sitten veden tuttipulloon ja kävin kaatamassa kotipihaan koivun juurelle.

----

Kastetilaisuuden tarjottavat

*Kinkku-fetahyrrät ja jauheliha-emmentalhyrrät
*Rieskarullat kylmäsavulohesta ja kylmäsavuhärästä (myös gluteeniton)
*Rieskamakit tonnikalasta (myös gluteeniton)
*Lihaisa voileipäkakku (gluteeniton)

*Täytekakku pähkinäsuklaatäytteellä (gluteeniton)
*Täytekakku suklaatäytteillä, valkosuklaa ja maitosuklaa (gluteeniton)
*Suklaamuffinssit (gluteeniton)
*Murotaikinapikkuleivät (myös gluteeniton), neljä eri makua 

*Kahvi, tee, mehu

----


Hyrrät n. 20 kpl
2 dl vettä
2/3 tl suolaa
3 rkl (oliivi)öljyä
5 dl jauhoja
1 pss kuivahiivaa

Tee hiivataikina. Jos taikina tuntuu kovin löysältä, lisää hieman jauhoja. Jos taikina jää liian löysäksi, sen rullaaminen on hankalaa. Anna kohota 30 min. Kaulitse isoksi ohueksi levyksi, kuin tekisit pizzaa. Täytä ja rullaa heti kääretortun tapaan. Leikkaa rullasta 2 cm leveitä paloja. Nosta suoraan leivinpaperin päälle tai pullavuokiin. Paista 225 asteessa keskitasolla 15-18 min.

Feta-kinkkutäyte
1 prk tomaattipyrettä
1 pss kinkkusuikaleita
1 pieni tai 1/2 isosta sipulista, kuullota
100 g fetaa murustettuna

Jauhelihatäyte
1 prk tomaattipyrettä
400 g kypsää jauhelihaa
mausteita oman maun mukaan, esim. paprika, jauhelihamauste, Italian yrtit, pippurisekoitus
1 pieni sipuli tai 1/2 isosta, kuullota
100 g emmentaljuustoa (sinileima) raasteena


Gluteeniton kakkupohja, iso

6 munaa
2 dl sokeria
1,5 dl glut.jauhoseosta
1 dl perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta

Meidän kakuissa oli suklainen pohja, taikinaan lisätään 3 rkl kaakaojauhoa ja jauho-perunajauhoseoksesta vähennetään sama määrä. Valmistetaan kuten tavallinen kakkupohja. Paistetaan 175 asteteessa 40 min. Vuuan jauhottamiseen voi käyttää joko gluteenitonta korppujauhoa tai gluteenitonta jauhoseosta. Maussa ei huomaa mitään eroa tavalliseen kakkupohjaan. Ohjeen sain ystävältäni. Kokeilin ensin Semperin ohjeella ja epäonnistuin surkeasti. Ilmeisesti perunajauhon lisäys on jutun juju.

Täytteiden ohjeet nappasin Kinuskikisan blogista. Toiseen kakkuun tuli pähkinäsuklaatäyte ja Nutella, toiseen maitosuklaa- ja valkosuklaatäytteet sekä ohut kerros Lemon curd -sitruunatahnaa molempien täytekerrosten alle. Mahtavia yhdistelmiä molemmat.  Sitruunatahna on ilmeisesti muodissa, sitä saa meidän lähikaupastammekin.

Marsipaanikoristeita on helppo tehdä
Yllä yksi kakunkoristeista. Aikaisempaa kokemusta marsipaanin työstämisestä minulla ei ole. Marsipaani on kuin muovailuvahaa, se notkistetaan ja sitten vain muotoilemaan. Kertakäyttöhanskat tarvitaan sormenjälkien välttämiseksi. Erilaiset muotoilutyökalut helpottavat työstämistä. Paremman puutteessa apua saa nuppineulasta ja hammastikusta. Välineiden ja alustan tulee olla kuivia ja puhtaita. Tein myös nimikyltin kaulimalla valkoisesta marsipaanista. Tekstin kirjoitin mustalla elintarvikeväritussilla, joita myy Ullanunelma. Marsipaanin pinnan tulee olla kuiva kirjoittaessa, muuten teksti leviää. Kuivuminen voi kestää useampia vuorokausia. Helppoja marsipaanikoristeita saa kaulitusta marsipaanista yhdistelemällä erivärisiä ja -kokoisia piparimuotilla otettuja kuvioita.

Murotaikina kaulittaviin pikkuleipiin

12 dl jauhoja
4 dl sokeria
500 g voita
1 muna

Tämä on valtava määrä taikinaa! Sen voi jakaa useampaan osaan ja tehdä erimakuisia keksejä. Keksien määrä riippuu muotin koosta, mutta taikinasta tulee yhteensä noin 80-100 keksiä. Kokeilin neljää eri taikinaa. Kinuskikissan taikinaa, Kotiruoka -kirjan tavallista murotaikinaa ja kaaviloitavien pikkuleipien taikinaa sekä tätä, jonka löysin Tasty Cake -blogista. Tällä taikinalla saa kauniita ja tarkkarajaisia pikkuleipiä, koska taikinassa ei ole lainkaan leivinjauhetta. Nämä sopivat siis hienosti koristeltaviksi esim. pikeerillä. Ajatuksena oli pursotella lapsen nimi pikeerillä kekseihin, mutta se jäi ajan puutten takia tekemättä.

1/4 taikinaan mauksi voi lisätä lisätä esim. jokin näistä:

*1 dl kookosjauhetta
*1 dl suklaarouhetta
*1/2 sitruunan tai appelsiinin kuori hienona raasteena
*1 dl Wiener nougat crushia
*3 rkl kaakaojauhetta
*1 tl kanelia tai kaardemummaa
*1 dl mantelijauhetta

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää muna taikinaan koko ajan vatkaten. Sekoittele jauhot taikinaan, älä vaivaa. Lisää lopuksi valitsemasi mausteet. Kääri taikina kelmuun tai leivinpaperiin ja laita jääkaappiin hieman jähmettymään. Taikina kyllä säilyy jääkaapissa monta päivää, itse tein takinat 2 päivää ennen leipomista. Ota muotilla keksejä. Paista 200 astessa noin 8 min. Keksejä täytyy vahtia paistamisen aikana, niiden ei kuulu saada juurikaan väriä.

Ylävasemmalla oheisella ohjeella tehty ja mantelijauheella maustettu keksi. Yläoikealla kotiruoka-kirjan ohjeella tehty, mukana pähkinäruohetta. Alarivissä Kinuskikissan ohjeella tehdyt, Wiener nougat crush -keksi vasemmalla, kookos oikealla.



Lihaisa voileipäkakku 

2 pkt paahtoleipää tai gluteenitonta paahtoleipää tai gluteenitonta vuokaleipää

Täyte 1:
200 g maksapasteijaa purkissa
1 iso tai 2 pientä maustekurkkua
loraus kermaa/maitoa/kermaviiliä maksapasteijan notkistamiseen, jos tarpeen

Täyte 2:
200 g palvikinkkua
1 punainen paprika
100 g emmentaljuustoa raasteena (sinileima)
1,5 dl kermaviiliä
1 tl sinappia

Kostutukseen 2 dl kädenlämpöistä kasvislientä (tarkista että liemikuutio on gluteeniton).
Kuorrutukseen maustamatonta tuorejuustoa (tarkasta että on gluteeniton) n.200-300 g, lisäksi notkistamiseen hieman ranskankermaa/maitoa/kermaviiliä. Koristeluun esim. juustoraastetta, salamia, kinkkua, kirsikkatomaatteja, kurkkua, persiljaa.

Tein tällä ohjeella gluteenittoman voileipäkakun. Leivoin yhden gluteenittoman vuokaleivän Semperin ohjeella ja leikkasin sen kolmeen osaan vaakasuunnassa. Täytteitä tarvitaan tällaiseen pieneen kakkuun vain puolet ohjeen määrästä. Itsetehty leipä oli hyvänmakuinen, mutta ei juurikaan imenyt nestettä ja jäi kivikovaksi kostutusyrityksistä huolimatta. Ensi kerralla käytän valmista gluteenitonta leipää. Käytin kuorrutukseen maustamatonta Viola -tuorejuustoa kermaviilillä notkistettuna. Kuorrutteen levitys oli helppoa lastalla. Koristelin sivut juustoraasteella, mikä olikin yllättävän haastavaa. Lisäksi raaste kuivui jääkaapissa, vaikka koristelu tehtiin vasta aamulla. En suosittele. Voileipäkakun ohje on mukailtu Anna-Maija Tantun toimittamasta kirjasta Hyvää ruokahalua: Kotikokin parhaat leivontaohjeet.

Kinkku-salamivoileipäkakun ohjetta muokkasin sen verran, että Cantadoun sijasta käytin Viola Afrikan paprika -tuorejuustoa. 

lauantai 19. helmikuuta 2011

Kulutusjuhlaa

Tänään shoppailin urakalla, ihanaa. Sattumalta törmäsin eilen Bella Bambina -nettikauppaan, jolla on myös myymälä täällä Tampereella. Haastattelin käynnillä yrittäjää markkinointiasioista - että ihan tarkoituksellako piilottelevat asiakkailta. Printtimediassa eivät mainosta ja Facebookissa on ollut ryhmä vasta pari kuukautta (yritys on perustettu 2006). Kuulemma mainostavat lähinnä Googlessa. Jaha, juu, käyhän se noinkin, jos ei ole tamperelaisten äitien rahoista kiinnostunut.

Bella Bambinan puodissa on ilmeisesti esillä koko valikoima. Ihania lastenvaatteita, mm. Småfolk, Cupcake, Ticket to heaven. Lisäksi äitiys- ja imetysvaatteita, hoitolaukkuja, Phil&Teds vaunut. Varasto on pieni, mikä varmaan onkin viisasta, joten ikävä kyllä kaikkia kokoja ei löydy mistään vaatteesta. Merkkihoitolaukkuja (Storksak, Babymel) en ole löytänyt Tampereelta mistään muualta, en myöskään Missy Momin vaatteita. Ihan tosi nuijaa, etteivät markkinoi myymäläänsä. Tässä nyt sitten markkinoidaan. On paljon mukavampaa ostaa vaatteita kun pääsee ennen ostopäätöstä katsastamaan koon ja laadun. Lastenvaatteiden koot kun tuntuvat olevan ihan mitä sattuu.

Eilen piipahdin myös Tampereen uudessa Baby Stylessa. Onneksi aikaa oli vain puoli tuntia. Vie ykköspaikan Tampereella lastenhoitotarvikkeiden osalta ja myymälässä on myös tarjolla valtavan ihania leluja. Livahdin ulos Niňo&ideas -merkkisen lohistyynyn kera. En siis maksamatta, mutta hieman häpeillen - tyttö ei ymmärrä sen päälle mitään hetkeen. Valmistajan sivujen mukaan tyyny onkin tarkoitettu pojille. Voi ei, mitä nyt tehdään? Höpöhöpöjuttuja, ihan hyvin kierosilmäinen lohikäärme tytönkin huoneeseen sopii.

Citymarketin lelualesta tarttui mukaan Lamaze leikkimatto alle puoleen hintaan. Lelut heiluu ja soitto soi. Oli kovasti mieluinen, erityisesti mukana oleva peili jaksoi ihastuttaa pitkään.

Leija-Lohis saattaa vahingossa päätyä äidin kainaloon.

Ihanuuksia kesäksi. Sitä odotellessa!

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

"Ei nää kyllä sovi mihinkään."

Tee miehelle ruokaa ja kerää kiitokset. Herneistä saatu palaute oli kyllä jo etukäteen tiedossa. Ne olivat kuitenkin maanneet pakkasessa jo kolmisen kuukautta, joten halusin niistä eroon. Kastajaisista jäi maustamatonta tuorejuustoa, joka sekin piti johonkin hukata. Lopputulos kaipasi lisää mausteita, mutta tuorejuusto toi mukavaa pehmeyttä. Ulkonäkö oli melko hurja, koska herneet nousivat pintaan.

Broileri ja riisi uunissa (6 annosta)

3,5 dl riisiä
2 tl currya
vähän kaardemummaa
1 pss pakasteherneitä 
2 kanaliemikuutiota
7 dl vettä
2 dl ruokakermaa
1 rasia maustamatonta tuorejuustoa (tai 2 prk smetanaa/ranskankermaa)
600-800 g broilerin minuuttipihvejä tai filesuikaleita

Sekoittele mausteet riisiin uunivuuan pohjalla. Heitä päälle hernet. Kaada päälle keskenään sekoitetut tuorejuusto ja ruokakerma sekä kanaliemi. Asettele minuuttipihvit päällimmäiseksi. Filesuikaleita käytettäessä ne voi sekoitella joukkoon. Paista 200 asteisessa uunissa noin tunti.



tiistai 15. helmikuuta 2011

Etiopianuttuja ja nappihommia

Tänään ylitin itseni käsittämättömällä tavalla. Purin ja korjasin aluksi väärin ompelemani Etiopia-nutun. Kuvittelin ohjeet nopeasti lukaistuani, että kyseessä on kietaisumallinen nuttu. Se onkin pään yli vedettävää mallia, jossa on nauhat kiristämistä varten. Jouduin ratkomaan sivujen pussisaumat auki ja ompelemaan ne uudestaan.  Nutun ohje ja kaavat löytyvät pdf -muodossa Suuri Käsityö -lehden sivuilta.

Sain valmiiksi myös kudotun nutun. Tein nutun pyöröpuikoilla Langanpäitä -blogin ohjeen mukaan. Sivusaumojen ompeleminen ei napannut yhtään. Pyöröpuikoilla nuttu olikin superhelppo tehdä. Samalla opettelin ns. kolmen puikon päättelyn. Nutun voi kutoa myös tasona, ohje löytyy Pirkko Tuppuraisen blogista. Kuvan nutun lankana on Nalle Kukkaketo syreeni. Lopputulos on hiukan hassunkurisen näköinen, koska langan värjäys aiheutti isompia yhtenäisiä violetteja alueita neuleeseen.

Nuttuja jaetaan Etiopiassa lahjaksi sairaalassa syntyneille lapsille. Nuttulahjan toivotaan rohkaisevan äitejä tulemaan synnyttämään turvallisemmin, ammattilaisten avustuksella.



Pari liivimekkoa on vielä kesken. Kokeilin tänään päällystää itse nappeja. En tiennyt että tällainenkin tuote on olemassa - loistavaa. Mukavaa ja helppoa pientä puuhaa.



maanantai 14. helmikuuta 2011

Pullapäivää seurasi muffinssipäivä

Eilen tuli pakottava tarve leipoa, koska hiivassa oli parasta ennen -päivä vastassa. Leivoin pullaa Heidin ohjeella. Olen leipaissut samalla ohjeella kerran aikaisemminkin, mahtavan makuisia. Toki näiden pulleroiden kanssa on niin, että ne ovat parhaimmillaan juuri uunista tulleina, seuraavana päivänä elämys on jo huomattavasti heikompi. Itse olen Dallaspullan suuri ystävä ja näiden pullien maku pääsee melko lähelle, joskin täytteen määrä on vähäisempi.

Kaveriksi tein vielä solmukaurasämpylöitä simppelillä perusohjeella. Grahamjauhot olivat päässeet loppumaan, joten laitoin pelkkiä vehnäjauhoja tällä kertaa. En jaksa millään pyöritellä sämppäreitä, niistä ei ikinä tule niin kauniita kuin toivoisin. Solmupullissa vekit on jotenkin siedettävämpiä.

Kaurasämpylät 16 kpl

5 dl maitoa (vettä)
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1 rkl siirappia TAI 2 rkl hunajaa
50 g voita/margariinia/öljyä
3 dl (kaura)hiutaleita
2 dl grahamjauhoja
n. 7-9 dl vehnäjauhoja

Tämä on tavallinen hiivataikina, eli jauhoja laitetaan näppituntumalla. Sämpylät paistuvat 225 asteessa noin 15 minuutissa.



Tänään etsin ohjetta, johon voisin upottaa hedelmäkulhosta löytyneet, jo parhaat päivänsä nähneet omenat. Ratkaisu löytyi taas blogista, nimittäin Anzkun kauhasta. Kirjoittajan hehkutukseen nähden muffinssit olivat hienoinen pettymys. Lisäksi niitä tuli tuolla ohjeella 8 amerikanmuffinssivuokaa + 8 tavallista muffinssivuokaa, eli aika tavalla enemmän kuin ohjeesta ymmärsin. Lensivät pakkaseen odottamaan kahvihetkiä.



Toinen hävittämistä vaativa tuote kaapissa oli joululta jäänyt omena-kanelimarmeladi. Sopiva ohje löytyi Yhteishyvä -lehden nettiversiosta. Muffareista tuli todella hyviä, kuohkeita ja meheviä. Tulivat vaan harmikseni yli äyräiden, eikä pellillisestä tarjoilukelpoisia yksilöitä löytynyt kuin kaksi. Olisi pitänyt taas keskittyä hieman enemmän.

Ohjeen mukaan muffinsseja piti tästä taikinasta tulla 10-12, mutta oikeampi määrä olisi nähdäkseni 15-17 kpl. Vuokani olivat silikonia, tavallisia paperivuokia hieman isompia, mutta amerikanmuffinssivuokia pienempiä. Ostin vuuat männäviikolla Lidlistä, vaikuttavat olevan varsin toimivia. Tavallisiin muffarivuokiin olen jokseenkin kyllästynyt. Niitä täytyy aina laittaa kaksi päällekkäin, ettei leivos leviä käsiin jo ennen uuniin laittoa ja lopputuloskin on ikävän litteä. Peltiä taas en millään jaksaisi rasvailla. Näillä mennään nyt toistaiseksi.

P.S. Näppärä keino saada tällainen hieman pedantti ihminen vaikeroimaan kerta toisensa jälkeen on asentaa uuniin neljä ritilätasoa. Kaikissa ruokaohjeissa käsketään paistaa joko uunin alatasolla tai keskitasolla...