Omenainen päivitys

Ostimme talomme noin vuosi sitten, nyt ensimmäisenä vuotena olen ihmetellyt mitä puutarhassa kasvaa ja yrittänyt parhaani mukaan pitää kivat kasvit hengissä. Meillä kasvaa raparperia, valkoherukkaa, karviaisia ja isoja, vanhoja omenapuita on viisi. Suurin puista ei tänä vuonna tehnyt omenoita, onneksi, muuten olisinkin pulassa. Kaksi puista ovat kesäomenaa, ilmeisesti Huvitusta. Puristin niistä mehuasemalla mehua sekä tein sosetta, piirakkaa ja hilloa. Mehusta ja hillosta tuli tosi hyvää, vaikka Huvitus kuulemma onkin syöntiomena. Karviaisista tein hilloa ja keitin mehua mustaherukan kanssa. Valkoherukasta keitin höyrymehua, yksinään, koska mustaherukkan ja punaherukan sato jäi niukaksi. Yllättävän mukavan makuinen mehu tuli. Syysomenoista olen keittänyt lisää sosetta ja hilloa, lisäksi pakastin kuutioita ja raastetta.

Omppumehua suoraan puristamolta.

Parhaan omenapiirakan reseptin löysin Hellapoliisin sivuilta. Ohje on vielä tässä, jotten kadota sitä. Ohjeesta tulee uunipellillinen piirakkaa.

4 munaa
3 dl sokeria
4,5 dl  vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
100 g voita (tai margariinia tai 1 dl öljyä)
omenoita viipaleina
sokeria
kanelia

Säädä uuni 225 asteeseen. 

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet, jonka jälkeen maito ja öljy. 

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunipeltiin, nosta päälle omenaviipaleita (kotimaiset omenat voi leikata kuorineen, siemenkota poistettuna), ripottele pinnalle sokeria ja kanelia. 

Paista uunin keskitasolla n. 15 minuuttia. 

Meillä on kaikkiaan neljää eri lajiketta omenoita. Jos joku ne tunnistaa, kommentoithan! Lisään myöhemmin kahden puuttuvan lajikeen kuvat. Omenapuut ovat kaikki tosi vanhoja. 

Lajike 1 on kesäomena. Se kypsyy elokuun lopussa. Omppu on aika pieni, tosin en tehnyt raakileharvennusta. Hedelmäliha on pehmeä ja makea, vähän sellainen jauhoinen. Auringon puolella oleva ompun osa tulee punaisemmaksi, varjon puolella punaisia viiruja. Ajattelin, että tämä voisi olla Huvitusta. Punaisia juonteita hedelmälihassa jonkin verran.

Lajike 1

Lajike 1

Lajike 2 on ilmeisesti talviomena. Ensimmäiset omput ovat vasta alkaneet putoilla. Kypsänäkin hedelmäliha on melko kovaa ja aika kirpeää maultaan. Ainakaan toistaiseksi omput eivät ole muuttuneet kaltaiseksi, hieman vihreä väri tosin on vaalennut, mutta vain vähän.

Edit: Kuvittelen löytäneeni tälle nimen, Antonovka.

Lajike 2 melkein kypsänä

Lajike 2 raakana

Lajike 3 on nyt kypsä, ehkä syysomena, ehkä Konsta? Väri on tummanpunainen, jopa violettiin/mustaan päin menee osittain. Hedelmälihassa on paljon punaisia juonteita kypsänä. Hedelmäliha on aika kiinteää, maku melko makea, muttei yhtä makea kuin lajike 1. 

Lajike 3

Lajike 3

Lajike 4 on joko syys- tai talviomena. Keittelin ompusta viime vuonna mehua marraskuun alussa, joten talviomena kai sitten. Omenassa on sekä keltaista että punaista väriä. Omena on melko makea, hyvä syöntiomena. 

Lajike 4

Lajike 4

Alhaalla hilloa lajikkeesta 3 ja ylhäällä lajikkeesta 2.

Ikeasta

Joulu iski vasten kasvoja tänään. Lidlissä oli esillä joulusuklaat ja Ikeassa glögit, piparit, koristeet ja keittiötekstiilit. Ikean joulutuotteet olivat tosi kivoja. Vielä oli puutteita, ilmeisesti esittelyjen kasaaminen kesken, mutta taidanpa piipahtaa parin viikon kuluttua hakemassa joulukattaukseen tavarat. Ei tarvitse sitten hötkyillä myöhemmin. Ässä sai valita nyt jo yhdet joulukoristeet. Ja voi härregyd, mikä valinta...jokseenkin tärähtäneen näköisiä tipuja.

Varsinaisesti lähdin Ikeaan toteuttaakseni sen asuntomessuilla bongaamani idean. Cylinder -maljakko on paikoillaan ja Lambia pullollaan, wc:n laatoitus on tosin viimeistelemättä vielä.

Syksyn kirppiskierrokselta

Lastentarvikekirppiksien sarja on tämän syksyn osalta suunnilleen puolessa. Kangasalle en jaksanut mennä, sen verran ahdistavat aikaisemmat tungoskokemukset. Samasta syystä jätin väliin Pirkkalan MLL:n ensimmäisen kirppispäivän - yhdistyksen sivujen mukaan paikalla oli keväällä 1500 ostajaa ja jono ilmeisesti Tampereen rajalle asti. Ylöjärvellä olen sitkeästi käynyt, mutta seuraavan kerran ajattelin jättää väliin. Vaikka paikka Ylöjärvellä on vaihtunut Moision koululta keskuskoululle, tilat ovat edelleen yhtä epäkiitolliset. Pöydät ovat kahtena sokkelona koulun ruokalassa, ja liikkumaan, saati katsomaan tavaroita, ei kunnolla mahdu. Ostin Ylöjärveltä tasan yhden palapelin. Peräkonttimyyjien harmiksi kirppispäivänä satoi. Ulkona olisi muuten ollutkin mukavampi tehdä kauppaa. Nokian tapahtumaan en mennyt, koska olisin joutunut ottamaan tytön mukaan. Vaikka millaiset tilat olisi, ei taaperon kanssa vaan tule kiertämisestä mitään. Lapsiparkki olisikin hieno juttu, esimerkiksi Lempäälässä oli parkki keväällä.

Pirkkalan MLL:n tapahtumassa kävin sitten toisena päivänä eli sunnuntaina. Ajattelin että ruuhkaa olisi sunnuntaina ehkä vähemmän, koska kyseessä oli tavallinen kirppis, ei pelkkä lastentarvikekirppis. Ostajien määrä olikin siedettävä, ja kauppakeskus Veskassa sijaitseva kirppistila oli ihanan tilava. Jopa vaunujen kanssa olisi mahtunut kirppistelemään. Teinkin Veskan kirppikseltä eniten ostoksia, ilokseni suurin osa myyjistä kun oli sunnuntainakin lastentavaran kanssa liikkeellä.

Annalan MLL:n kirppis oli Karosen koululla. Koulun aula sopi melko hyvin tarkoitukseen. Ihan yhtä väljää siellä ei ollut kuin Veskassa, mutta asioimaan kuitenkin mahtui kohtuullisen hyvin. Ostettavaakin löytyi melko kivasti.

Summa summarum: Jos näissä tapahtumissa ei olisi niin ihania helmiä tarjolla, en jaksaisi käydä. Kauhea tungos, hiki ja taistelu. Lisäksi ärsyttää suunnattomasti, jos myyjät eivät viitsi hinnoitella tavaroitaan tai asetella vaatteita myyntiin muuten kuin epämäääriseksi kasaksi pöydälle. Minä tyttö en jaksa kysellä hintoja joka rätistä enkä penkoa isoja vaatekasoja, joten ostamatta sitten jää. Lähiaikojen paras löytö onkin itsepalvelukirppis Jonnan Kirppikseltä Lielahdesta, mistä mukaani lähti Riihipeikon ihana, uudenveroinen pellavamekko 20 eurolla.

Kirppiskierros kuitenkin jatkuu, vielä on MLL:n tapahtumia jäljellä. Alla on muutama esimerkki tämän syksyn löydöistä. Kirppuja kiertäessäni olen havainnut, että H&M:lläkin on ihan nättejä vaatteita. Kun menen ostoksille liikkeeseen, ei siellä kuitenkaan ole meille mitään. Eli ilmeisesti on niin, että muutama vuosi sitten H&M:llä oli sieviä vaatteita. Nyt on vain Hello Kittyä ja outoja rättejä. Brrrrrr!

Riihipeikon mekko, koko 120cm.
 Jonnan kirppis. Silitin huonosti.

Sam kesämekko, ensi kesäksi.

Tutta kesätoppi/mekko.

H&M farkkumekko.

Farkkumekko takaa. 

H&M:n kukkapaita.

NameIt ruutupaita.

Nokian Wintry talvikumpparit.

KappAhlin kukkapaita.

Uusin heikkouteni: Ronsut. Oivoi.

Historiallinen asuntomessupäivitys

Tyhjensin kameran ja muistin, etten tehnytkään kesällä asuntomessupäivitystä, vaikka piti. Nyt on luvassa todella pitkä kuvapäivitys Tampereen Vuoreksen asuntomessuilta. Kuvailin lähinnä itseäni miellyttäviä pieniä juttuja, sellaisia, joita voisi omaankin kotiin ajatella.

Ensimmäisenä hauska lastensänky, josta tosin jättäisin tuon tekstin pois. Seinälle maalatut pallotkin ovat ihan OK, ja alasängyn pyhittäminen pehmoleluille on hauska idea.

Finlaysonin uusi, ihana avaruus-Aappa iski heti. Odottelen kovasti, että Aappaa saisi myös lasten pussilakanasettinä. 

SPR:n Kontin tavaroilla sisustetun jokseenkin kummallisen talon parasta antia: virkkaamalla päällystetyt puuhenkarit. Tosi hauskat, mutta kuulemma vanha idea. 

Tapetoitu katto. Hmm...ehkä?

Peilillä ympäröitu ikkuna. Hauska!

En ole tapettien ystävä noin yleensä, mutta tämä oli hieno. Muistaakseni sijaitsi portaiden vieressä.

Tässä wc:ssä on aaltoja. Hienot laatat ja hieno arkku.

Mahtava seinä parisängyn takana.

Aluksi luulin, että lattiat on jääneet monessa kohteessa kesken. Huoli pois, tämä onkin ilmeisesti uusinta uutta. En oikein ole muodostanut mielipidettä, juu vai ei. Ehkä kuitenkin ei. Onhan se toki erilainen. 

Sen sijaan tämän seinän pintakäsittely on todella hieno.

Jenni A:n sauna. Kiuas on hieno. Lauteetkin ihan jees. 

Takkahuoneista en usein oikein perusta. Tässä on tyyliä. Kivat harmaan sävyt, hieno takka ja hieno seinä.

Tulikohan se nyt selväksi jo, että mustaa, harmaata ja valkoista sen olla pitää?

Mielenkiintoiset lamput ja rohkea tapetti.

Tästä kerrossängystä tykkäsin. Tapettikin on ok.

Kello, jota katsoessa tuli hymy huulille. Mahtava oivallus.

Voi, kun näin siistin kasvihuoneen saisi.

Lasipurkki on ostoslistalla. Kiva idea. Varsinkin, jos lapsonen käy kaatamassa sinne esim. litran vettä...

Lisää hienoja seinäpintoja.

Tyylikäs pesuhuone.

Saunan ei tarvitse ihan välttämättä olla musta, mutta sen valkoisen kiukaan laittaisin tähänkin mieluummin.

Seinään maalattua taidetta. Ei putoa. Divaanihan meillä jo on.

K-Raudan Treverk home, lattialaatta, joka näyttää puulta.

 Hannas myy tällaisia hienoja kirjahyllyjä. Ovat hankintalistalla.

Silmä lepää seinämaalauksessa. On se hieno. Vai olikohan se tarra... Tuolikin on hieno, mutta liaan herkkä väriltään meille. 

Suosikkikuvaan on hyvä lopettaa. Keittiö on niin ja näin, mutta pöytä ja erityisesti tuolit. Upeat! Tämän idean toteutan heti kun tulee aika uusia keittiön pöytä.

Oi, kukas se siinä

Ostin suolaiseen hintaan nettikirpulta ihanat Oikukkaan Kulkuri -farkut. Ja eihän ne meidän vaippapyllylle mahdu. Kestovaipan kanssa pöksyt puristavat lantiolta ja jäävät liian mataliksi. Harmin harmi. Piirsin housuista kaavat, levensin sentillä ja nostin vyötäröä 3 cm. Nyt meillä on feikkioikukkaat, kun alkuperäiset ei mahdu jalkaan. Resori on Eurokankaasta ja farkku omista vanhoista farkuista. Housut ovat kokoa 86/92 cm ja reilut. Kuvissa lahjeresorit ovat kaksinkerroin.