Kirppisviikonloppu

Osa viikonlopun kirpputoreista jäi ajanpuutteen takia kiertämättä, mutta MLL Aitolahden kirpparille ehdin. Kirppis oli tuttuun tapaan Atalan koululla. Porukkaa oli paljon, myyjiä ilmeisesti pari vähemmän kuin viime vuonna. Saaliiksi sain pienen pussillisen hiekkaleluja. Isoja lelula ja sopiviä polkupyöriä ei löytynyt. Vaatteita en tungoksessa jaksanut katsella.

Poikkesin Kangasalla Puotikuussa, päällimmäiseksi reissusta jäi hintojen ihmettely. Ihan hyvää tavaraa oli tarjolla, mutta hinnat niin kovat että minulle ei sillä hinnalla kyllä kelpaa. Jouduin lisäksi vastustamaan piinaavaa halua ostaa pieniä kestovaippoja. Kun ei niille ole käyttäjääkään, edes suunnitelmissa. Saaliiksi Puotikuusta jäi Me&I velourmekko syksyksi, ihan markkinahintainen eli 20 euroa ja harmaa äitiyspakkauksen villahaalari 2,50 euroa.

Lastentori Peikonpesästä vuokrasin itselleni puolikkaan pöydän. Pöydän puolikas maksaa 15 euroa viikolta. Otin puolikkaan, jotta voin rauhassa vähitellen hinnoitella ja valmistella vaatteita ja tavaroita. Siihen kun menee kuitenkin tuntitolkulla aikaa. Peikonpesässä voi kirppistelyn lisäksi imettää, kahvitella ja syöttää isomman lapsen ja lapsille on myös leikkinurkkaus. Se onkin nykyään meidän vakituinen paussipaikka ostosreissuilla.

Kirppispöytä Peikonpesässä

Kalevaan, kahden korttelin päähän Peikonpesästä, on avannut toinen lastenkirppari. Kirpputori Mugulan miinuksena ovat sisätilassa olevat muutamat porrasaskelmat. Taaperon kanssa portaiden kanssa saa koko ajan olla sydän syrjällään. Myyjiä uupui tältäkin kirppiksellä. Kirpputorin puolelta en löytänytkään mitään ostettavaa, mutta Mugula myy myös pientä erää Tintun vaatteita. Ostin kevääksi ihanan ampparihatun kahdeksalla eurolla. Lisäksi myynnissä oli Myllymuksujen hoitoalustoja ja Omenavaipan taskuvaippoja imuineen. Yksi vaippa ja imu lähtivät kokeiluun. Uuudet tuotteet olivat hyvin valittuja. Jospa Mugulaan joskus saataisiin Muksujen vaippakankaat jälleenmyyntiin, ja ehkä sitä Framilonia, jota Tampereelta ei tunnu mistään saavan tai ainakin se on aina loppu.

Sunnuntaina käväisin vielä Ylöjärven MLL:n järjestämällä lastentarvikekirppiksellä. Paikka oli vaihtunut, mutta edelleen pöydät oli järjestetty todella heikosti. Keskuskoulun aulatilaan oli saatu aikaiseksi täysin Moision koulun tilaa vastaava sokkelo, jossa oli monta pussinperää ja ahdasta kohtaa. Väkeä oli jälleen todella paljon, jopa liian paljon, koska pöytiä ei voinut rauhassa tutkia. Tyydyin vilkuilemaan rekit ja kurkistelemaan pöytien alle. Löysin kaksi mekkoa ja poistuin paikalta. Tunnelma oli perinteisesti ahdistava ja löytöjä tehdäkseen olisi pitänyt olla valmis käyttämään kyynärpäitä. Ei sovi minulle. 

Kirppismekot