Niin uniikkia, että

Taas menee hermo huonoon kuntoon, tällä kertaa lastenvaatteiden kanssa. Me&I julkaisi tuossa taannoin uusia vaatteita. Alkusyksyn mallistoon ei tullut haalareita, tähän myöhemmin julkaistuun sitten tuli pöllökuvioiset velourihaalarit. Tuli ja meni. Pöllötuotteet myytiin loppuun hujauksessa, haalarit ensimmäisenä päivänä. Tämä nyt on hieman nurinkurista, koska konseptihan on kotikutsuihin perustuva. Eli ennen ensimmäisiäkään kutsuja kuteet oli myyty loppuun...kuulostaa loogiselta. Itse yritin tilata vaatteita saman viikon perjantaina. Ystävällinen edustaja ne sitten saikin minulle "napattua" lisäerästä. Asiakaspalvelusta 10+. Halusin myös aikaisemman kokoelman tassuhousut ja pöllöbodyn sekä talvibodyn. Tassuhousut olivat loppuneet, mutta sain ostaa myyjän esittelykappaleet. Uudet pöllötuotteet jäivät jälkitoimitukseen ja sain odotella niitä noin kuukauden. Toimituskuluja kertyi yli 10 euroa, koska halusin että tilaamani bodyt toimitetaan heti eikä joskus. Molemmista toimituksista pitää maksaa erikseen, vaikka viive johtuukin toimittajasta. Haalarit olivat priimaa, housuissa taas oli takana tahra. Tahra näkyy edelleen vaatteen ollessa märkä, mutta ei onneksi kuivana. Kuulemma on niin, että kyseisen puljun tuotteet halutaan pitää "vähän uniikkeina", joten niitä tehdään pieniä määriä. No tuskin tehdään pieniä määriä jossain Turkissa. Tuolla uniikkiajattelulla en käsitä mikseivät vaan pistä pystyyn
 nettikauppaa.

Tuttalta tuli jouluksi uusi play with snowflakes -mallisto vauvoille. Pitkästä aikaa kivan näköisiä Tutta -vaatteita, syksyn malliston kuosit lähinnä särkivät silmiä. Vaikka näissäkin on retrohenkistä kuviointia, se ei kuitenkaan aiheuta hylkimisreaktiota. Sopivankokoisten vaatteiden perässä sai taas juosta, mutta enpä juokse enää, koska Tutan tuotteet näyttää saavan nyt Reimashopista. Jes, ei enää ryntäilyä marketeissa isompien kokojen perässä. Pitänee muuten antaa palautetta Tuttalle noista unihaalareista. Kävelevillä lapsilla terälliset haalarit ilman liukuesteitä eivät oikein toimi.

 No, kävinpä myös Lindexin sivuilla. Edellisestä kaynnistä aikaa taitaa olla kuukausi tai pari. Uusia vaatteita oli tullut ja taas kaikki mieluisat oli jo loppu varastosta. Kävin ensin Koskikeskuksen Lindexillä, sen jälkeen soitin Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Lempäälään. Bamsen mekkosettiä ei ollut missään enää koossa 86, Lempäälästä löytyi yksi setti koossa 80. Sen kävin hakemassa pois sitten. Viime vuonna yritin ostaa Lindexiltä pandahaalaria siinä onnistumatta. Nyt haalari on uudelleen valikoimassa, tai siis oli, se on taas ehtinyt loppua. Lisäksi totesin, että Lindexin koon 86 leggarit on liian lyhyet meidän n. 75 senttiselle. Niukkaa mitoitusta?

Kisu, misu, sisu, risu

Seelalla on ensi viikolla 1 -vuotisvalokuvaus ja vaatteiden valitseminen tuottaa tuskaa. Päädyin tähän söpöiseen Olive&Mossin mekkoon, jota ei sitten harmikseni saanutkaan Suomesta mistään. Tilasin sen sitten viime viikolla Briteistä. Toimitus oli supernopea, mutta kas. Siinä on monta pientä ompeluvirhettä ja vieläpä vika kankaassakin, luonnollisesti ihan edessä ! Järki lähtee. En viitsi mitään 30 punnan kolttua alkaa lennättelemään merten yli, joten päädyin antamaan katkeraa palautetta. Nyt täytyy sitten etsiä uusi kolttu viikonlopun aikana jostain. Ärrrr!

Näin ompelet verhot keittiöön

Lähde ostamaan kangasta lapsen kanssa Ikeasta. Varmista, että lapsi herää päiväunilta kesken kankaan mittaamisen. Osta 5 metriä kangasta. Mene kotiin ja muista vasta siellä ajatella kankaan kuviota. Totea, että sinulla on noin 50 cm liian vähän kangasta. Tee ajankuluksesi liiasta kankaasta suora kappa. Mittaa se väärin, niin että siitä tulee noin 5 cm liian kapea. Mene seuraavana päivänä takaisin Ikeaan. Osta 2,5 metriä lisää kangasta. Kohdista kuviot ja leikkaa verhot huolellisesti. Silitä ylä - ja alakäänteet. Tee alakäänteestä pidempi, koska kangas kutistuu ensimmäisessä pesussa 4%, ehkä. Käänteestä voit sitten pidentää verhoa tarvittaessa. Ompele ylä- ja alakäänteet toisesta verhosta. Muista sitten, että sivuthan piti myös huolitella. Tuijottele hetki hulpioita ja pura ompeluksesi. Ompele kaikki neljä sivusaumaa. Ompele ylä- ja alkäänteet. Ripusta verhot. Totea, että ompelit toisen verhon ylösalaisin. Päätä ettet välitä. Olet valmis!

Kuvassa näkyy myös keittiön seinän viehättävä väri.

Tikkunekku poistaa kestoja

Tikkunekku lopettaa kestovaippojen myynnin. Hyviä tarjouksia, esim. pieniä Fuzzeja tarvitseville. Meidän neidille, joka on jo melkein 10 -kiloinen, menee vielä S -koon Fuzzi, M -koko tuntuu edelleen vähän isolta.

Päivä josta ei ole tehty lauluja

Väsyttää! Meillä on muutto edessä ja koti on hyrskyn myrskyn. Olin menossa aamulla Polarn O. Pyretin kirppistapahtumaan, mutta ihana naapuri piti mekkalaa kolmeen asti enkä todella jaksanut kymmeneksi vääntäytyä yhtään mihinkään. En sitten myöhemminkään jaksanut lähteä, koska oli muka ns. parempaa tekemistä, tällä kertaa tuttinauhojen väkästelyä. Ne ovat jostain syystä isiltä aina hukassa, joten tein muutaman lisää jotta voivat hukata nekin. Nauhat ovat Sastamalasta Nokian Kauppahuoneelta, klipsut muistaakseni Merlettosta, sydänklipsut ja isot renkaat Ikasyriltä ja pikkurenkaat Kauppakadun Raudasta. Äärimmäisenä oikealla oleva nauha on vanha, korjasin purkautuneen tikin siitä samalla. Ompelin nämä käsin, ompelukoneella ei tahdo onnistua ja päättelemään joutuu kuitenkin käsin.

Alla on näyte kauheasta kaaoksesta. Samanlaista on nyt joka huoneessa. Muuttaminen ahdistaa, samoin edessä oleva iso remontti. Pitänee vain yrittää katsella päivä kerrallaan, niin ehkä se siitä suttaantuu. Seela saa vielä oman leikkimökin ja hiekkalaatikon, onhan se sentään jotain se.

Kestovaippaviikko

Kestovaippaviikko alkaa huomenna, jee. Aika laimea meno. Huipputarjouksia odotellessa.
Lisätietoa löytyy linkin takaa.

Syksyn kirppuaarteita ja kättentöitä

Syksyn lastentarvikekirppiskierros on menossa. Muutamassa tapahtumassa olen jaksanut käydä, osa on ollut ikävästi päällekkäin. Pirkkalan tapahtumassa kävin vain pihassa kääntymässä. Parkkipaikkoja oli nolla ja leikkialue oli täynnä isiä lapsineen, joten ahdistuksissani käänsin Volvon nokan takaisin kohti kotia. Joku raja sentään. Raja tuli vastaan, koska edellisenä päivänä olin juuri tungeksinut Kangasalla.  Huomenna on suunnitelmissa käydä Ikaalisissa ja sen jälkeen vielä Ylöjärvellä - vaikka edellinen Ylöjärven käynti olikin kokemistani kirppistungoksista kaikkein ahdistavin.

Ekassa kuvassa on vaippaosastoa. HH wooleja on tarttunut mukaan kolmet, kaikki väriä Verso. Lyhytlahkeiset kokoa XL Nokian Mammojen kirppikseltä, pitkälahkeiset kokoa L Tampereen Napapiirin kirppikseltä ja lyhytlahkeiset kokoa S Kirpputori Epeleistä. Minimunduksen S -koon villiksien ostopaikkaa en enää muista. Cuddle Buns Velour on ostettu mallikappaleeksi omiin vaippaompeluihin Puotikuusta. Onnistuin juuri hankkimaan Facebookin kautta alkuperäiset Cuddlen TSI -kaavat, joita ei enää myydä missään. Seela yritti heti kättelyssä syödä ohjevihon, mutta isi ehti onneksi hätiin. Tilanteesta selvittiin vähäisillä kuolavaurioilla.

 

Talveksi tarvitaan kenkiä. Mutta millainen talvi tulee ja miten paljon lapsen jalka nykäisee lisää mittaa ennen pakkasia? Vaikea tietää. Ylhäällä Huuto.netistä ostetut uudet Kuomat kokoa 20 (19 euroa posteineen), Kangasalan MLL:n kirppikseltä koon 19 tarralliset talvipopot kolmella eurolla, keskellä kevääksi paremmiksi kengiksi koon 21 Kavat nauhakengät muistaakseni kympillä, alimmaisena priimakunnossa olevat koon 20 punaiset, vedenpitävät Tepsut Nokian Mammojen kirppikseltä, 8,50 euroa. Pipoissakin löytyy. En muista miltä kirppikseltä villapipot ovat, ehkä Puotikuusta, ainakin tuo punainen. Punainen pipo on Reiman, valkoinen Kivatin ja molemmilla hintaa oli 1 euro.  Mitään käytönjälkiä ei ole, toivottavasti ei kirppuja eikä täitäkään.

 

Leluja on meillä kuulemma paljon. No, ainakaan niihin ei ole käytetty poskettomasti rahaa. Uutena ostin juuri Baby Born -nuken Hulluilta Päiviltä, se onkin niitä harvoja uusia ja menee joulupakettiin. Potikuusta olen nyt löytänyt yhteensä kolme pakettia Lego quatroja, näille hintaa on tullut yhteensä 12 euroa. Jipii.

Viimeisessä kuvassa on omia tekosia. Kaksi villaimua, toinen Maks&Kattens Eco Ull langan jämästä, sininen ongelmajätteeksi muodostuneesta rumanvärisestä Novitan Huopasesta. Nämä on tarkoitettu varmistukseksi yövaipan ja villisten väliin. Kokeilen tekeekö noilla mitään, jos tekee, niin imujahan tekee yhden illassa helposti. Kuvassa oikealla ovat ekat hahtuvavillikseni. Koska ne ovat ensimmäiset, koko on S. Lankana resoreissa on Novitan Luxus Alpaca, joka on aivan ihanan pehmeää. Kokeiluversioita varten en raaskinut hankkia merinoa, vaan käytin mitä kaapista sattui löytymään. Hahtuva on Pirtin kehräämön kaksisäikeistä. Kerin langan kahdelle kerälle ennen neulomista, voin suositella menettelyä lämpimästi. Neulominen oli yllättävän helppoa, mutta aika ankean näköinenhän tuo lopputulos silti on. Lisäksi kappaleiden yhdistäminen edessä ei todellakaan hahtuvalla onnistu, kitcheners stich eteen on tehty alpakkalangalla. Lanka katkesi kahdesti, toisen kerran tuossa haarassa kun yritin yhdistää kappaleet ja toisen kerran kun lanka jäi kiinni jalkaan sohvalta noustessa. Vaippahousujen malli on Titityyn ja ohje löytyy Suuri Käsityö -lehdestä 2/2011.

Ih-hah-haa, iii-haa-naa, nyt on rattaissa pussi

Syksy tulee. Ja kylmä. Pikkuneiti ei mahdu enää yhdistelmien pehmeään kantopussiin. Saahan siitä periaatteessa jalkapeitteen juu, mutta koska pussi on topattu ja keinonahkaa, ei se käytännössä toimi. Kummitädin tarjoamasta äitiyspakkauksen makuupussista (kiitos ja anteeksi) syntyi lämpöpussi syksyksi. Viispistevaljaille surautin aukot (5 kpl) perusompelukoneen automaattista napinläpeä hyväksikäyttäen. Ulko- ja sisäkuvan välissä sakset napsaisivat pois myös makuupussin lyhennys(?)nauhat. Talveksi meillä on Ticket to Heavenin untuvapussi, mutta ennen kunnon pakkasia mennään tällä. Tuli kyllä hyvä, vaikka itse sanonkin. Makkaria voi edelleen käyttää, toisin kuin tänään kirpparilla näkemääni viritelmää, jossa on pussin molemmissa sivuissa puolen metrin halkiot.